6.6.2013

Saksan malliin

Ajattelin koota yhteen joitain asioita, jotka ovat ihmetyttäneet täällä.
Niitä ei montaa ole, kun tiesin Saksasta ennen tänne tuloani lähes kaiken olennaisen.
Ja lisäksi, ei kulttuuri niin älyttömästi suomalaisesta eroa.


1. Ruokakaupat

Kassalla
- Jokainen on käynyt joskus Lidlissä ja siellähän aikojen alussa oli ne lyhyet liukuhihnat. Kunnes joutuivat taipuvaan suomalaisten tyyliin, ei vaan toimi meillä.

Eli kaupassa kassan jälkeen ei ole sitä tilaa johon tavarat menee, vaan ne täytyy heti latoa kassiin.
Yleensä tyypeillä täällä on kärryt siinä vieressä ja ne kasaa tavarat heti kärryyn ja menevät pakkaamaan jonkun matkan päähän. Ei siinä mitään, mutta täällä ei pahemmin ole ostoskoreja missään. :O Pitää aina olla ne hemmetin kärryt vaikka miten pienillä ostoksilla olisi liikenteessä. Tai sitten tää johtuu vaan noista mun lähikaupoista. :D
Oon tullut nyt jo vähän nopeammaksi tässä pakkaamis asiassa, mutta välillä kuumottaa ajatuskin siitä kun pitää latoa ne 40 tuotetta kasseihin samalla kun pitäisi jo maksaa ja kaikki kattoo kyllästyneenä "Voisko toi nyt vähän yrittää".

Laktoosittomat tuotteet
Mulla on laktoosi-intoleranssi niin kuin aika monella ja täällä on todella vähän valikoimaa vähälaktoosia juttuja. Suomessa kun on nykyään melkein enemmän HYLA-merkittyjä kuin nomaaleja tuotteita, täällä olen löytänyt mun lähikaupasta yhden maidon, yhden jugurtin ja yhden voin jotka on laktoosittomia. Kyllähän silläkin jo pärjää. Suuremmissa marketeissa on erikseen "Laktose frei" hyllyt. Siellä sitten kahmin kassit täyteen maito tuotteita.
Kysyin saksalaiselta kurssikaverilta mitä ruokarajoitteiset ihmiset täällä oikein syövät? "No... hedelmiä."
En ole ollut laktoosi pillereiden ystävä, mut nyt niitä on pitänyt nappailla vähän väliä, että saan joskus herkutella niillä hullun täyteläisillä jugurteilla ja jätskeillä! Täällä todellakin osataan tehdä ruokia voista ja täysmaidosta.
100% Alpen Vollmilch on se juttu.

2. Döner kebabbilat

Se on hyvää. Se on.... hyvää. En ikinä oo tykännyt kebabista Suomessa, mutta Döneriä vetäisin vaikka kuinka paljon jos se ei olisi niin huonoksi elimistölle. :D Lempparini on Döner box. Eli mukana kannettavassa laatikossa döneriä ja ranskiksia. Täydellisyyttä.

3. Kielten taito

Ainakaan täällä pikkukylässä etelässä ei juuri kukaan vanhemmasta väestä puhu muuta kuin Saksaa. Nuoret puhuu erittäin hyvin, vaikka on niitäkin tullut vastaan, jotka eivät puhu englantia nimeksikään.
Onneksi saksankielen taitoni eivät ole maailman huonointa laatua, jokapäiväisistä asioista selviän aina vain helpommin. Mutta jos tulee pienikin epäselvyys ja konflikti, niin mun kielipää ei vaan riitä. Kerrankin kaupassa Brittiläinen herrasmies tarjoutui olemaan välikätenä, koska en osannut selvittää saksaksi seuraavaa:
Saisinkohan kauppakassini takaisin kylmiöstä, jonne edellinen kassa sanoi ne vievänsä? Olin täällä kaupalla 20 minuuttia sitten ja kävin välissä automaatilla, koska minulla ei ollut käteistä, eivätkä täällä käyneet MITKÄÄN kortit. Nyt haluaisin maksaa ostokseni.


4. Kylmä vesi

Vessassa tulee aina hanasta kylmää vettä, eikä missään ole bideesuihkuja. Varmaan just siks, että sieltäkin tulisi kylmää vettä. On se varmaan ympäristöystävällistä ja kaikkee, mutta...

5. Säännöt

Jokaiseen asiaan on tarkat säännöt. Jos teet vähänkin jotain "väärin" ja "radikaalisti", niin aivan varmasti on joku selän takana muistuttamassa kovaan ääneen siitä mikä on oikein. Eikä mitenkään ystävällisesti huomauttaen, vaan nimenomaan erittäin äkäiseen tyyliin.
"Älkää menkö sinne!! Täällä istuvat vain maksavat asiakkaat!"
"Sitä ei saa käyttää!! Se on invavessa!!"
"Tästä ei saa kulkea!!"
"Näitkö tuon kyltin!?"

No huhhuh. Mietin, että vaikka Suomessakin on yhtälailla sääntöjä, niin meillä on yksinkertaisesti niin paljon vähemmän ihmisiä, että KUKAAN EI OLE NÄKEMÄSSÄ jos teet jotain mikä ei sovi kuvioon.

6. Kierrätys

Olen kierrätyksen sanansaattaja ja ainainen kannattaja. Tai siis, ei siinä oo mun mielestä mitään ihmeellistä, koska niin vaan kuuluu tehdä.
Täällä kiinnitettään ihan hulluna huomiota kierrättämiseen. Oon iloinen siitä että jopa täällä opiskelija-asuntolassa on (tietenkin erittäin tarkat) ohjeet kierrättämisestä ja kaiken saa lajiteltua muovista ja metallista kartonkiin.
Yleiset roskiksetkin on jaettu eri roskille!! On erittäin jees että melkein missä tahansa pystyy kierrättämään jätteensä.
Mutta ne astiat.... tuntuu ettei siinä ole mitään logiikkaa.

Yleensä ne jaetaan näin: Restmüll, Papier, Boimüll. Eli biojäte, paperit ja muut ovat erikseen.
Mutta tästä vaikuttaa olevan tuhansia variaatioita, enkä välillä tiedä minne mikäkin kuuluu.

Lisäksi se ei ole yhtä selkeää kuin Suomessa. Esim. täällä asuntolalla on:
"Papiertonne", jonne menee kaikki kirjoituspaperista kartonkeihin. Suomessahan nimenomaan kartongit, pahvit ja lehdet menevät erikseen.
Toinen on "Gelber sack", jonne menee kaikki alumiini, muovi, styroksi ja maitotuotteiden pakkaukset.
Kolmas on "Restmülltonne" jonne kuuluu sitten kaikki mikä ei mene kahteen edelliseen.
Biotonne on vielä erikseen.




2 kommenttia:

  1. Multa tuli saksalainen vaihtari suomessa kysymään, että mitä noi suihkut vessassa on, mitä niillä tehdään. Ja oli ihan ihmeissään vastauksesta että niillä voi intiimejä paikkoja pestä :D

    Kannattaa muuten varovasti testata ihan normimaitoja siellä, suomessa maito on käsitellympää kun muualla euroopassa, ja siksi se aiheuttaa monelle laktoosioireita. Esim. luomumaito on lempeempää mahalle kun tavallinen.

    VastaaPoista
  2. Hahah, aika hyvä! Mietin vaan että ei se ainakaan hygieenisempää ole, että hanasta tulee kulmää vettä, kun ihmiset pesee käsiään sitten vain pari sekuntia.

    Okei, hyvä tietää. Luomumaidosta oon tietoinen. Sitä ei vaan aina pysty ennakoimaan mistä tulee oireita ja mistä ei, joten oon varmuuden vuoksi ottanu laktoosi tabletteja. (yhden hirvittävän jugurtti kokemuksen jälkeen :D)

    VastaaPoista

Mitäs asiaa?